lauantai 2. joulukuuta 2017

Sadan vuoden talo, Osa 1. jaksot 1-7

Ylellä on alkanut pyörimään mielenkiintoinen ohjelma nimeltään Sadan vuoden talo. Siinä seurataan Tamperelaisen Juha-Pekka Ristmeren rakennusprojektia, minkä hän toteuttaa Poriin vanhempiensa vanhan talon tontille. Ristmeren vanhempien talo on heidän itsensä aikanaan rakentama, mutta kosteusvaurioiden takia se ei kestänyt 50. vuotta. Nyt tavoitteena on rakentaa 100. vuotta kestävä talo.


Linkki ylen sivuille yläpuolella, josta laajempi kuvaus sarjasta. Mikäli sarja on jäänyt näkemättä, suosittelen tässä vaiheessa katsomaan ohjelman jaksot 1-7. Sarja olisi hyvä katsoa jokaisen, joka aikoo itse alkaa rakennuttamaan omaa taloa.

Sarjassa rakennetaan CLT runkoinen puutalo. CLT tarkoittaa ristiinlaminoitua massiivipuulevyä. Siinä voi olla 3,5,7 tai enemmän ristiin liimattuja puukerroksia. CLT toimii hyvin tämän talon ulkoseinärakenteen kaltaisessa rakenteessa. Rakenne oli sisältä ulos päin, CLT levy, pehmeä villa eriste, tuulensuojalevy, tuuletusrako ja puuverhous. CLT toimii kohtalaisen hyvän vesihöyrynvastuksen ansiosta tässä rakenteessa pehmeän villan kanssa. CLT-levyä ei saa eristää ulkopuolelta hyvän vesihöyrynvastuksen omaavalla eristeellä, kuten uretaani tai XPS eristeet. Tällöin sisäpuolen suurempi kosteus ei pääse tasaantumaan ongelmitta rakenteen läpi ulkopuolen ilman kanssa. CLT levy ainakin tässä ohjelmassa vaikutti olevan hirveän hintanen ja vaikka sitä siinä eko -tuotteeksi kehuttiin, on se kuitenkin uretaaniliimalla yhteen liimattua puuta, joten ei se oikein ole enään luonnontuote. CLT sopii hyvin sellaisille, jotka haluavat sisäseinien näyttävän massiivipuulta. Mutta muuten vastaavaan lopputulokseen päästään toisillakin tavoilla ja paljon edullisemmin.    

Talon suunnittelee puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti ja työmaalle palkataan nokkamieheksi vanhanajan timpuri "Dale". Tästä syntyy ohjelmassa mielenkiintoisia vastakkainasetteluja. Projektissa huomaa selvästi sen, ettei sinne ole palkattu vastaavaa työnjohtajaa, kuin nimellisesti täyttämään viranomaismääräykset. Juha-Pekka on ohjelmassa kokoajan kahden tulen välissä, kun arkkitehti ja päätimpuri molemmat haluaisivat tehdä asiat omalla tavallaan. Arkkitehdille tärkein arvo tuntuu olevan ulkonäkö eikä hinnalla tunnu olevan mitään merkitystä. Timpuri yrittää saada ratkaisuista, helpompia toteutuksen kannalta perustellen tätä säästyneillä työtunneilla. Timpuri Dale on kuitenkin luonteeltaan kohtalaisen vaikea ja välillä tahallaan kapinoiva luonne, eikä Juha-Pekka voi luottaa hänenkään näkemyksiin. Tällöin hän joutuu itse amatöörinä ratkaisemaan asiat. Sarjassa hän kääntyy usein arkkitehdin kannalle, jolloin ratkaisuista tulee kalliita ja hankalia toteuttaa. Tässä huomaa selkeästi kuinka tärkeä olisi vastaava työnjohtaja tällaisessa projektissa, joka jo hankkeen alkuvaiheessa tulisi mukaan suunnitteluun ohjaamaan arkkitehtiä suunnitelma ratkaisuissa siten, että ne on helppoja toteuttaa, edullisia, mutta arkkitehdin haluama ulkonäkö saataisiin kuitenkin aikaiseksi.

En tässä ota sen enempää kantaa itse talon toimivuuteen vaan projektiin. Mutta jos tehdään 100 -vuoden talo, niin miksi katto on tuollainen? Matala, loiva katto jossa ei ole välikattoa josta mahdolliset vesivuodot voisi huomata.




Mitä olisi Juha-Pekan pitänyt tehdä toisin?

1. Palkata ensimmäisenä vastaava työnjohtaja / rakennuttaja. Ottaa hänet mukaan jo alkuvaiheessa hankkeen suunnitteluun.

2. Arkkitehti piirtää rakennuksen ulkonäön ja on pääsuunnittelija, joka tarvitsee rinnalleen lisäksi rakennesuunnittelijan tarkastelemaan lujuudet ja kosteusteknisen ja rakennusfysikaalisen toiminnan. Tästä ei sarjassa ollut puhetta.

3. Vaadi arkkitehdiltä kuvat vähintään dwg -kuvina. Käsin voidaan piirtää hahmotelmia mutta sähköiset kuvat on oltava nykypäivänä. Ohjelmassa kuvat näytti mitoittamattomilta ja käsin piirretyiltä. Ohjelmassa myös kiisteltiin, kun Dale oli mitannut katoksen lipan väärin, kun sille ei oltu annettu selkeää mittaa myös kuva näytti käsinpiiretyltä. Varsinkin näin monimuotoisessa talossa oltava kuvat katsottavissa tietokoneelta jolloin työmaalla voi itse mitoittaa uusia mittoja tietokoneelta kuviin.

4. Ohjelmasta sai käsityksen että työmaalla oli käytetty kauhea määrä tunteja mittaamiseen. Noin monimuotoisessa talossa on erityisen tärkeää, että siellä käy mittamies laittamassa takymetrillä talon seinien paikat, nurkkapisteet ja korkeusasemat tontille. Tähän tarvitaan se Cad: n dwg kuva arkkitehdiltä.

5. Työmaa tarvitsee tässä kohteessa kirvesmiehen. Kirvesmiehen rekrytointiin kannattaa käyttää enemmän aikaa ja sopia ennen työsuhteen alkamista pelisäännöt. Ohjelmasta saa käsityksen että työmaalla on palanut kauhea määrä tunteja johonkin muuhun kuin itse timpurityöhön. Suomesta löytyy paljon tunnollisia timpureita, jotka kantavat vastuun omalta osa-alueeltaan hienosti. Dalen kaltainen vaikea timpuri vaikeuttaa vaan koko projektia ja aiheuttaa hankaa eri osapuolien välille. Ensiarvoisen tärkeää on yhteistyö ja pelisäännöt tallaisella työmaalla. Tilaaja (Juha-Pekka), vastaava työnjohtaja, timpuri ja arkkitehti tarvitsevat yhteiset säännöt ja linjaukset minkä mukaisesti projektissa edetään. Viime kädessä tilaaja sanelee säännöt.

6. Kohteessa käytettiin paljon erikoisteetettyjä materiaaleja ja rakenneosia kuten ikkunat, erikoiset syöksytorvet ja vielä muutakin on varmasti tulossa myöhemmissä jaksoissa. Tämä ovat suuri lisäkulu jos verrataan vakiotuotteisiin joilla myös varmasti päästäisiin yhtä hyvään lopputulokseen niin ulkonäöllisesti kuin teknisestikkin.

7. Budjetti. Kohteesen ei ollut ollenkaan tehty arviota sen kuluista. Kohteessa oli vain suuntaaantava arvio lopputuloksen hinnasta. On todella tärkeää tietää jo alussa paljonko mikäkin kohteessa maksaa. Arkkitehti vähätteli ohjelman alussa asian tärkeyttä, mutta tiesi myös varmasti tällöin, että budjetistä selviäisi hänen kalliiden ideoiden todellinen hinta ja että se tulisi vaikuttamaan suunnitteluun. Tämä on kuitenkin se asia jossa tehdään rakentamisessa ne suuret rahalliset päätökset ja säästöt. Täytyy olla tieto ja vertailumahdollisuus eri tapojen ja materiaalien välillä jo kohteen alussa. Näissä rakentajaa auttaa vastaava työnjohtaja mikäli hänet palkataan jo alusta saakka mukaan.  

Tässä jaksoista 1-7 erityisesti esiin nousseet ongelmakohdat Juha-Pekan hankkeesta. Kirjoitan lisää kun jaksoja on enemmän katsottavissa. Suosittelen jokaiselle sarjan katsomista sillä siitä saa melko todellisen kuvan suurienkin työmaiden arjesta. Tosin ongelmat ovat vain paljon suurempia ja moni uloitteisempia eikä näin pienistä asioista, kuin tässä ohjelmassa tule ongelmia. Silti sarja on hauskaa viihdettä varsinkin alalla toimiville henkilöille.