Tuulettuva alapohja oli yleinen vanhoissa rintamamiestaloissa ja sen ikäkauden rakennuksissa. Tuulettuvia alapohjia on tehty myös myöhemmin esim. radon-ongelmallisille alueille. Puurakenteinen ryömintätila on hankala rakenne ja melko riskialtis. Ryömintätilaisten alapohjien korjaamisessa kannattaa erityisesti turvautua alan ammattilaiseen. Lisäeristäminen lisää alapohjan homehtumisriskiä, koska lämpötila siellä nousee. Vanhoissa ryömintätiloissa on usein myös jo valmiita ongelmia, kuten hoikat palkistot, jotka heikkenevät lahon seurauksena samalla alapohjan varmuus katoaa ja voi syntyä ongelmia värähtelyn suhteen. Erityisesti kesällä ryömintätilainen alapohja on ongelmallinen, koska viileä maaperä jäähdyttää sitä ja tuottaa tuuletustilaan kosteutta. Erityisesti lisäeristämisellä pystytään lisäämään kosteusvaurion riskiä rakenteessa. Talvella ongelmaa ei ole, sillä ilma on niin kylmää ja se ei sido itseensä tarpeeksi kosteutta, alapohja vuotaa vähän lämpöä jonka seurauksena alapohjan suhteellinen kosteus laskee. Kesäisin alapohjassa on normaalisti pari astetta viileämpää kuin ulkona tai rakennuksen sisätiloissa, mikäli ulkoilma on vielä kosteaa nousee alapohjassa suhteellinenkosteus todella korkeaksi. Tilanteen voisi parantaa, mikäli alapohjassa olisi lämmitys joka aktivoituisi, kun ulkoilma olisi kosteaa ja ryömintätilan lämpötila alhaisempi kuin ulkona. Myös noin 50mm eps-eriste tai 150mm kevytsoraa, laitettuna maatavasten pienentää vähän homehtumisriskiä. Mutta helpoiten siitä selviää, kun ei ryömintätiloissa käytä homehtuvia materiaaleja. Kuitenkin jos puuta käytetään on erittäin tärkeä, että palkiston pohjassa käytetään paksua tuulensuojalevyä ja että alapohja on ilmatiivis.
Ryömintätilaisia alapohjia ei siis kannata lähteä lisäeristämällä hakemaan säätöjä, sillä usein voidaan päätyä huonontamaan tilannetta entisestään ja lämmityksessä voitetut säästöt kuluvat nopeasti isoihin korjauksiin. Alapohja on myös riskialttein sen suhteen, että sieltä nousee helpoiten sisäilmaan kaikki ne haitalliset mikrobit.
Löytyipäs mielenkiintoinen blogi, varsinkin kun on rakennushommat pian alkamassa :) Meille tulossa talo rossipohjalla ja eniten tässä talossa on juurikin miettinyt tätä alapohjaa. Tässä talossa alapohja ei kuitenkaan ole perinteinen tuulettuva alapohja vaan lämmin, eristetty ja iv-koneella tuuletettu alapohja. Onko tama lämmin alapohja kuitenkin yhtä riskialtis kuin perinteinen alapohja? Linkki talon alapohja rakenteisiin http://www.muurametalot.fi/index.php?page=6310&lang=1
VastaaPoistaHei, hienoa, että löysit tänne. Linkissäsi oli aika mielenkiintoinen ratkaisu rossipohjan tekemisestä. Nopeasti mietittynä linkin rakenne on turvallinen. Asunnon lämpö vuotaa rossipohjaan ja myös ilmanvaihdon esilämmitetty ilma pitää sen lämpyisenä. Näkisin, että tämän toimivuudessa korostuu asukkaan käyttö, iv-kone on todellakin pidettävä päällä ja sen pitää olla säädetty oikein. Myös eristys pitää olla tiivis ja tehty huolella. Varsinkin jos alapohjan varustaisi kosteusanturilla joka nostaisi ilmanvaihtoa, mikäli kosteus alapohjassa nousisi, niin en näkisi ongelmia tässä. Ilmanvaihtokone toki poistaa myös itse ilmasta kosteutta, joten kyllä alapohja melko kuivana pysyisi.
VastaaPoistaToinen asia onkin, että onko tämä järkevä? Miksi tällainen rossipohja halutaan tehdä. Noin 150 kerrosalaisessa talossa tämä nostaisi lämmityskuutioita noin 150m3. 1-kerroksisessa 150m2 kokoisessa talossa kuutioita olisi valmiiksi 390 ja tämä lisäisi ne jo 540. Alapohjan lämmittäminen olisi melkein 1/3 lämmitystarpeesta. Myös ilmanvaihdon energiankulutus kasvaisi noin 30%. Alapohja ei myöskään ole halpa toteuttaa vaan näillä eristyksillä siitä tulisi melko hintava.
En tosin tiedä millaisella tontilla talonne on, enkä muita tietoja siitä, joten kommentointi on suuntaa-antavaa. Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä.
Hei!
VastaaPoistaItse mietin myös tuota lämmintä alapohja rakennetta, että tällä tapaa varmaan saadaan toimiva rossipohja, kun eikö juuri tuo ole ongelma kun joudutaan nostamaan lattiaeristeen vahvuutta joka lisäisi riskiä, vai kuinka tuo meni?