Sadan vuoden talo, Osa 1. jaksot 1-7

Ylellä on alkanut pyörimään mielenkiintoinen ohjelma nimeltään Sadan vuoden talo. Siinä seurataan Tamperelaisen Juha-Pekka Ristmeren rakennusprojektia, minkä hän toteuttaa Poriin vanhempiensa vanhan talon tontille. Ristmeren vanhempien talo on heidän itsensä aikanaan rakentama, mutta kosteusvaurioiden takia se ei kestänyt 50. vuotta. Nyt tavoitteena on rakentaa 100. vuotta kestävä talo.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/19/sadan-vuoden-talo-uusi-sarja-seuraa-kestavan-kodin-rakentamista

Linkki ylen sivuille yläpuolella, josta laajempi kuvaus sarjasta. Mikäli sarja on jäänyt näkemättä, suosittelen tässä vaiheessa katsomaan ohjelman jaksot 1-7. Sarja olisi hyvä katsoa jokaisen, joka aikoo itse alkaa rakennuttamaan omaa taloa.

Sarjassa rakennetaan CLT runkoinen puutalo. CLT tarkoittaa ristiinlaminoitua massiivipuulevyä. Siinä voi olla 3,5,7 tai enemmän ristiin liimattuja puukerroksia. CLT toimii hyvin tämän talon ulkoseinärakenteen kaltaisessa rakenteessa. Rakenne oli sisältä ulos päin, CLT levy, pehmeä villa eriste, tuulensuojalevy, tuuletusrako ja puuverhous. CLT toimii kohtalaisen hyvän vesihöyrynvastuksen ansiosta tässä rakenteessa pehmeän villan kanssa. CLT-levyä ei saa eristää ulkopuolelta hyvän vesihöyrynvastuksen omaavalla eristeellä, kuten uretaani tai XPS eristeet. Tällöin sisäpuolen suurempi kosteus ei pääse tasaantumaan ongelmitta rakenteen läpi ulkopuolen ilman kanssa. CLT levy ainakin tässä ohjelmassa vaikutti olevan hirveän hintanen ja vaikka sitä siinä eko -tuotteeksi kehuttiin, on se kuitenkin uretaaniliimalla yhteen liimattua puuta, joten ei se oikein ole enään luonnontuote. CLT sopii hyvin sellaisille, jotka haluavat sisäseinien näyttävän massiivipuulta. Mutta muuten vastaavaan lopputulokseen päästään toisillakin tavoilla ja paljon edullisemmin.    

Talon suunnittelee puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti ja työmaalle palkataan nokkamieheksi vanhanajan timpuri "Dale". Tästä syntyy ohjelmassa mielenkiintoisia vastakkainasetteluja. Projektissa huomaa selvästi sen, ettei sinne ole palkattu vastaavaa työnjohtajaa, kuin nimellisesti täyttämään viranomaismääräykset. Juha-Pekka on ohjelmassa kokoajan kahden tulen välissä, kun arkkitehti ja päätimpuri molemmat haluaisivat tehdä asiat omalla tavallaan. Arkkitehdille tärkein arvo tuntuu olevan ulkonäkö eikä hinnalla tunnu olevan mitään merkitystä. Timpuri yrittää saada ratkaisuista, helpompia toteutuksen kannalta perustellen tätä säästyneillä työtunneilla. Timpuri Dale on kuitenkin luonteeltaan kohtalaisen vaikea ja välillä tahallaan kapinoiva luonne, eikä Juha-Pekka voi luottaa hänenkään näkemyksiin. Tällöin hän joutuu itse amatöörinä ratkaisemaan asiat. Sarjassa hän kääntyy usein arkkitehdin kannalle, jolloin ratkaisuista tulee kalliita ja hankalia toteuttaa. Tässä huomaa selkeästi kuinka tärkeä olisi vastaava työnjohtaja tällaisessa projektissa, joka jo hankkeen alkuvaiheessa tulisi mukaan suunnitteluun ohjaamaan arkkitehtiä suunnitelma ratkaisuissa siten, että ne on helppoja toteuttaa, edullisia, mutta arkkitehdin haluama ulkonäkö saataisiin kuitenkin aikaiseksi.

En tässä ota sen enempää kantaa itse talon toimivuuteen vaan projektiin. Mutta jos tehdään 100 -vuoden talo, niin miksi katto on tuollainen? Matala, loiva katto jossa ei ole välikattoa josta mahdolliset vesivuodot voisi huomata.

Mitä olisi Juha-Pekan pitänyt tehdä toisin?

1. Palkata ensimmäisenä vastaava työnjohtaja / rakennuttaja. Ottaa hänet mukaan jo alkuvaiheessa hankkeen suunnitteluun.

2. Arkkitehti piirtää rakennuksen ulkonäön ja on pääsuunnittelija, joka tarvitsee rinnalleen lisäksi rakennesuunnittelijan tarkastelemaan lujuudet ja kosteusteknisen ja rakennusfysikaalisen toiminnan. Tästä ei sarjassa ollut puhetta.

3. Vaadi arkkitehdiltä kuvat vähintään dwg -kuvina. Käsin voidaan piirtää hahmotelmia mutta sähköiset kuvat on oltava nykypäivänä. Ohjelmassa kuvat näytti mitoittamattomilta ja käsin piirretyiltä. Ohjelmassa myös kiisteltiin, kun Dale oli mitannut katoksen lipan väärin, kun sille ei oltu annettu selkeää mittaa myös kuva näytti käsinpiiretyltä. Varsinkin näin monimuotoisessa talossa oltava kuvat katsottavissa tietokoneelta jolloin työmaalla voi itse mitoittaa uusia mittoja tietokoneelta kuviin.

4. Ohjelmasta sai käsityksen että työmaalla oli käytetty kauhea määrä tunteja mittaamiseen. Noin monimuotoisessa talossa on erityisen tärkeää, että siellä käy mittamies laittamassa takymetrillä talon seinien paikat, nurkkapisteet ja korkeusasemat tontille. Tähän tarvitaan se Cad: n dwg kuva arkkitehdiltä.

5. Työmaa tarvitsee tässä kohteessa kirvesmiehen. Kirvesmiehen rekrytointiin kannattaa käyttää enemmän aikaa ja sopia ennen työsuhteen alkamista pelisäännöt. Ohjelmasta saa käsityksen että työmaalla on palanut kauhea määrä tunteja johonkin muuhun kuin itse timpurityöhön. Suomesta löytyy paljon tunnollisia timpureita, jotka kantavat vastuun omalta osa-alueeltaan hienosti. Dalen kaltainen vaikea timpuri vaikeuttaa vaan koko projektia ja aiheuttaa hankaa eri osapuolien välille. Ensiarvoisen tärkeää on yhteistyö ja pelisäännöt tallaisella työmaalla. Tilaaja (Juha-Pekka), vastaava työnjohtaja, timpuri ja arkkitehti tarvitsevat yhteiset säännöt ja linjaukset minkä mukaisesti projektissa edetään. Viime kädessä tilaaja sanelee säännöt.

6. Kohteessa käytettiin paljon erikoisteetettyjä materiaaleja ja rakenneosia kuten ikkunat, erikoiset syöksytorvet ja vielä muutakin on varmasti tulossa myöhemmissä jaksoissa. Tämä ovat suuri lisäkulu jos verrataan vakiotuotteisiin joilla myös varmasti päästäisiin yhtä hyvään lopputulokseen niin ulkonäöllisesti kuin teknisestikkin.

7. Budjetti. Kohteesen ei ollut ollenkaan tehty arviota sen kuluista. Kohteessa oli vain suuntaaantava arvio lopputuloksen hinnasta. On todella tärkeää tietää jo alussa paljonko mikäkin kohteessa maksaa. Arkkitehti vähätteli ohjelman alussa asian tärkeyttä, mutta tiesi myös varmasti tällöin, että budjetistä selviäisi hänen kalliiden ideoiden todellinen hinta ja että se tulisi vaikuttamaan suunnitteluun. Tämä on kuitenkin se asia jossa tehdään rakentamisessa ne suuret rahalliset päätökset ja säästöt. Täytyy olla tieto ja vertailumahdollisuus eri tapojen ja materiaalien välillä jo kohteen alussa. Näissä rakentajaa auttaa vastaava työnjohtaja mikäli hänet palkataan jo alusta saakka mukaan.  

Tässä jaksoista 1-7 erityisesti esiin nousseet ongelmakohdat Juha-Pekan hankkeesta. Kirjoitan lisää kun jaksoja on enemmän katsottavissa. Suosittelen jokaiselle sarjan katsomista sillä siitä saa melko todellisen kuvan suurienkin työmaiden arjesta. Tosin ongelmat ovat vain paljon suurempia ja moni uloitteisempia eikä näin pienistä asioista, kuin tässä ohjelmassa tule ongelmia. Silti sarja on hauskaa viihdettä varsinkin alalla toimiville henkilöille. 

Omakotityömaalle vastaava työnjohtaja

Rakennushankkeeseen ryhtyvän eli tässä tapauksessa omakotitaloa itselleen rakennuttamaan alkaneen henkilön on hankittava hankkeeseen vastaava työnjohtaja. Vastaava työnjohtaja on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa.

Vastaavan työnjohtajan tehtävät ovat rakennustyön johtaminen ja viranomaisiin päin vastata sen suorittamisesta. Vastaava työnjohtaja vastaa, että hanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein. Suuremmissa kaupungeissa vastaavalta työnjohtajalta vaaditaan omakotitalotyömaalla työpanosta noin 100-200 tunnin verran koko projektin aikana. Arviolta tästä ajasta noin 100-150 tuntia työstä tapahtuu itse työmaalla tarkastuksien ja valvonnan yhteydessä. Loppuaika on rakennuttajan neuvontaa sekä kohteeseen liittyvää konttorityötä. Nykyisin rakennusvalvonta saattaa valvoa ja seurata vastaavan työnjohtajan työpanosta. Takavuosina oli melko normaali käytäntö, että tuttu rakennusmestari tai insinööri vain laittoi nimensä paperiin ja saattoi olla käymättä koko kohteessa rakennusaikana ollenkaan. Palkkioksi tästä heille saatettiin ostaa jokin tavallista parempi viinapullo. Tämä ei nykyään ole millään lailla suotavaa edes tutulle tai kaverille, sillä jos kohteesta myöhemmin löytyisi jokin selkeä virhe mikä olisi vältetty valvonnalla on vastaava työnjohtaja tästä suurissa ongelmissa.

Mikäli omakotitaloa rakennetaan siten, että päätoteutusvastuu on myyty jollekkin rakennusliikkeelle ja rakennusliikkeen puolesta projektiin nimetään vastaava työnjohtaja, on tällaisissa tapauksissa suositeltavaa palkata erikseen valvoja, joka pitää rakennuttajan puolia ja valvoo rakennusliikkeen toimintaa. Vastaava työnjohtaja on tällöin kuitenkin juridisesti vastuussa, mutta valvoja valvoo lähinnä laatua, raha-asioita sekä että sovitut työt tulee tehdyksi sovitulla tavalla.

Milloin vastaava työnjohtaja tulisi sitten palkata?

Mielestäni välittömästi rakentamispäätöksen synnyttyä. Mikäli rakentaminen on tarkoitus myydä pääurakkana rakennusliikkeelle on tässä vaiheessa valvojan / projektin vetäjän palkkaaminen kuitenkin suotavaa. Vastaava työnjohtaja tai valvoja pystyy osallistumaan apuna suunnitteluun ja auttamaan materiaali valinnoissa ja kertomaan niiden järkevyydestä. Arkkitehti tai sisustussuunnittelija toki ehdottaa ja suosittelee jotain materiaaleja mutta heidän näkemyksensä ei aina ole kovinkaan käytännönläheinen ja huollettavuus, kestävyys ja hintapuoli unohtuu heiltä usein kun edetään pelkkä ulkonäköasia edellä. Sisustussuunnittelijat / arkkitehdit ovat usein myös kytköksissä materiaalitoimittajiin ja saattavat täten suositella vain tiettyä toimittajaa vaikka vastaava tuote olisi muualta ostettaessa paremmin kilpailutettavissa. Mielestäni arkkitehdeille ja sisustussuunnittelijoille tulisikin antaa ohjeeksi piirtää itse kohde ja tehdä siihen esimerkiksi värityssuunnitelma josta jäteetään materiaali toimittajat ja tarkemmat tyypitykset pois. Tarvittaessa näitä voi sitten kysyä suunnittelijoilta mikäli niin haluaa. On siis tärkeää että rakennuttajaa on alusta saakka tukemassa henkilö joka tietää koko rakennuskaaren ja joka tekee töitä ainoastaan asiakkaalle suotuisalla tavalla.

Työturvallisuus omakotitalotyömaalla. Vastuu työturvallisuudesta on lähtökohtaisesti aina rakennusprojektiin ryhtyvällä. Rakennutaja voi sopimuksella nimetä jonkin muun henkilön toimimaan työturvallisuuskoordinaattorina esimerkiksi vastaavan työnjohtajan. Vastaava työnjohtaja ei kuitenkaan ole pienellä työmaalla päivittäin valvomassa turvallisuutta joten hän ei voi kaikkea valvoa. Täten onkin tärkeää sopia työturvallisuus asiat hyvissä ajoin. 

Sisämaalaukset.

Talon sisäpuolien maalaustyöt ovat melkein jokaiselle omatoimirakentajalle tai remontoijalle ehkä se tutuin ja helpoimpana pidetty työvaihe, mutta mitä siinä tulisi ottaa huomioon ennen töihin ryhtymistä. Tässä lyhyt muistilista ja ohje tähän ryhtyvälle.

Aluksi määritetään tietenkin kohde mikä on tarkoitus maalata. On järkevä rajata maalaustyöt esimerkiksi yhteen huoneeseen kerralla jotta tavarat saadaan mahdollisimman kauaksi maalattavasta kohteesta ja hyvä tila työnsuorittamiseen.

Rautakaupasta saat ilmaiseksi hakea väriliuskia joilla voit vertailla eri vaihtoehtoja. Mikäli tarkoitus on maalata samalla värillä kuin aikaisemmin ja et tiedä sävyä niin voit ottaa seinästä puukolla pienen palan vanhaa maalipintaa mukaan ja verrata väriä tähän. Rautakaupanmyyjiä kannattaa muutenkin käyttää hyväksi remontin edetessä sillä heillä on viimeisin tieto uusista tuotteista.

Seuraavaksi pitäisi hankkia materiaalit työnsuorittamiseen. Osta pari hyvää telasettiä, pensselisetti ja maalarinteippiä. Tärpätti tai asetoni on myös hyvä olla valmiina mikäli maalia joutuu myöhemmin putsaamaan jostain. Mikäli seinissä on koloja on ne tasoitettava ennen maalaustyötä. Osta näihin sopiva määrä tasoitetta sekä lasta tasoitteen levittämiseen. Myös hiomapaperi ja kiinnitysalusta sille ovat tärkeitä. Muista myös suojausmateriaalit. Viimeisenä muttei vähäisempänä tulee itse maali. Maalin valinnassa on tärkeä miettiä millaiselle rasitukselle se tulee. Yleensä halvin maali on todella heikko kulutuksen kannalta ja se ei kestä kovin hyvin pesua. Usein maalin nimessä esiintyvä lujuutta kuvaava lisänimi kertoo, että se on hyvin kulutusta kestävää. Esimerkkeinä näistä Luja tai Timantti. Ne ovat toki kalliimpia, mutta esimerkiksi talossa jossa on lapsia niin seinä tulee olemaan paljon pitkäikäisempi maalin osalta valittaessa parempi maali.

Itse työhön ryhdyttäessä:

Irroita jalkalistat tai teippaa ne huolellisesti maalarinteipillä. Teippaus on helpompi vaihtoehto mutta sen kanssa tulee olla huolellinen sillä huono teippaus päästää maalin teipin raoista listalle ja mikäs onkaan sen rumempaa sitten. Teippaa samalla lattiaan myös suojapahvi joka pitää lattiat puhtaina.

Teippaa valokatkaisimet ja pistorasiat jollet osaa irroittaa näitä turvallisesti. Muista kuitenkin katkaista virta asunnosta pääkatkaisimesta mikäli päätät yrittää näiden irroittamista. Myös sähkömiehen voi soittaa irroittamaan pistorasiat.

Tasoita pienet kolot tasoitteella, odota kuivumista ja hio pinta tasaiseksi kuivuttua. Toista tämä mikäli kolo ei täyttynyt kerrasta. Puhdista hiontapölyt seinästä ennen maalaustyötä. Puhdista myös suojaukset ettei telaan missään vaiheessa pääse likaa.

Maalaa ensiksi paikkakohdat kertaalleen ja anna maalin kuivua. Maalaa tämän jälkeen seinä mahdollisimman tasaisin pitkin vedoin alhaalta ylös suuntaisesti. Viimeistele pinta edeten koko seinä reunasta reunaan alhaalta ylös telalla nostaen. Näin saat varmasti tasaisen pinnan. Pinta joka näyttää tasaiselta maalin ollessa märkänä on sitä luultavasti myös kuivuttua. Anna maalin kuivua ja maalaa tarvittaessa uudelleen. Jotkut värit vaativat jopa kolme kertaisen maalauksen, että väri on täysin peittävä ja tasaisen näköinen.