Talopaketti vs pitkätavara

Itseäni on jo pitkään kiinnostanut tietää kumpi on nykyään halvempi tapa tehdä omakotitalo, talopaketti vai pitkästätavarasta paikanpäällä rakentaen. Tässä esimerkkilaskelma eräästä talotehtaan talosta. Talo on yksinkertainen normaali 1-kerroksinen talo. Huoneistoala 157m2 ja kerrosalaa 170m2.

Talo pystytetään valmiiksi tehtyjen perustusten päälle. Työhön kuuluu ulkoseinät. Ulkoverhouksen asennus ei kuulu, mutta materiaalit kuuluu, sisäpuolelle kipsilevypinta. Kattorakenteet ja vesikaton asennus. Yläpohjan materiaalit ja eristeet muttei työtä. Ikkunat asennettuina ja ovet asentamattomina. Väliseinä materiaalit. Terassit asennettuina. Eli normaali vesikattovalmis paketti.

Materiaalit on laskettu nettirautakauppojen hinnoilla, joten materiaalien hinnoista voi hyvä tinkijä saada 10-     25% vielä pois. Joten osaava rakentaja voisi itse tehdä samanlaisen talon samaan vesikattovaiheeseen kohtuullisella hintojen kilpailuttamisella noin 45000 eurolla. Se on melkein puolet siitä mitä talopaketti maksaisi. Tosin tähän pääsemiseen vaaditaan jo todella hyviä rakennustaitoja ja tietämistä rakentamisesta. Ammattilainen pystyy säästämään tässä tämän summan, mutta se vaatii paljon kovaa työtä ja aikaa. Aikaa näihin töihin kuluu noin kuukausi, joten kirvesmies pystyisi kesäloman aikana tekemään ison säästön. Aikaa on varattava myös kilpailuttamiseen ja muihinkin kuin itse rakentamiseen.

Ulkopuolisella urakoitsijallakin teettämällä hinnassa pystytään säästämään melkein 10000 euroa.

Talopakettien hinta on kuitenkin mielestäni varsin kohtuullinen ja saatu pysymään ihan hyvin aisoissa ja on kilpailukykyinen rakennusliikkeiden kanssa. Kumpaakin vaihtoehtoon liittyy kuitenkin omat riskinsä. Talopaketti toimittajat ovat vakaavaraisia isoja yrityksiä joilta tuotteen saa melko varmasti. Rakennusliikkeissä eroja on, mutta sopivan löydyttyä projekti etenee varmasti erittäin hyvin ja heistä on hyötyä myös muissa vaiheissa kuin pelkässä rungon teossa. Tästä voisikin päätellä, että jos rakennusliikkeellä aijotaan teettää kaikki työt niin kannattaa teettää myös koko runko eikä ottaa talopakettia.

Alapuolella taulukko vielä hinnoista. Myös palkkaamalla suoraan pari kirvesmiestä päästään hyvään lopputulokseen. Sillä säästetään vielä toinen 10000 euroa rakennusliikkeen hinnasta. Siinä säästetään kate ja rakennusliikkeen työstä laskuttama alv. Silloin ei kuitenkaan saada käyttöön rakennusliikkeen työnjohtoa ja rakentaja joutuu itse tekemään suurimman osan työnjohdollisista töistä, kuten neuvotteluista muiden urakoitsijoiden kanssa sekä materiaali hankinnat.

Perustusten hintavertailu

Perustusten valinta on usein vaikeaa omakotitalon rakentajalle. Hintojen vertailu eri vaihtoehtojen välillä on vaikeaa ja tietoa löytyy vähän. Tein tähän taulukon 3 yleisimmästä tavasta tehdä perustukset. Taulukosta käy ilmi perustustapa ja hinnat työlle sekä materiaaleille. Hinnat ovat perustusten neliöiden mukaan, eli 1. metrin korkuisen perustuksen piirin voi kertoa suoraan tällä hinnalla. 

Valmistmuottiperustus tarkoittaa muottijärjestelmää, joka on tehtaalla valmiiksi raudoitettu, eristetty ja asennetaan vain paikalleen työmaalla. Yleensä muotti on eps-eristettä, joka toimii valumuottina. Työmaalle jäävä työ on muottien paikalleen mittaus, tuotenta ja muotin valaminen. Helpoin vaihtoehto näistä rakentajalle, mutta materiaaliltaan kallein. Valmismuotti on 100mm sokkelihalkaisulla.

Seuraava vaihtoehto on lämpöharkkoperustus 300mm, myös 100mm sokkelinhalkaisulla ja rapatulla pinnalla. Tämä on työläin vaihtoehto ja materiaaleiltain toiseksi kallein. Varteenotettava vaihtoehto kuitenkin rakentajalle joka tekee itse perustukset. Harkot voi käyttää myös anturoiden muotteina, joten tästä tulee säästöä anturoissa. Harkkojen muuraaminen on helppoa ja pienen harjoittelun jälkeen se sujuu jo ihan hyvin. Raudoittaminen on helppoa ja rappauskin pintaan saadan tehtyä itse. Ehkä suositeltavin vaihtoehto tee-se-itse rakentajalle, jolla vähän taitoja löytyy jo entuudestaan. Harkko perustus olisi mahdollista tehdä myös kapeammasta harkosta ja eristää se sisältä päin eps-eristeellä. Tälloin materiaali hinnaksi jäisi neliölle noin 50€. Joten ammattilaisen teettämänä tällä menetelmällä ei juuri hintaeroa ole levymuotista tehtävään. Tosin valettu betoninen sokkeli on aina paljon kestävempi ja varmempi eikä ime itseensä vettä niin kuin harkko.

Viimeinen vaihtoehto on levymuottiperustus 300mm. Tämä on suositeltavin vaihtoehto, mikäli ammattilaiset tekevät perustukset. Myös hyvälle rakentajalle tämä tulee halvimmaksi, mutta on haastavin tehdä. Laskelmissa on käytetty 12mm osb levyä ja 50x100 sahatavaraa tuentaan. 100mm sokkelinhalkaisu toteutetaan eps-eristeellä ja raudoitteeksi tulee 8mm teräkset 200mm välein pystyyn sekä vaakaan molemmin puolin eristettä. 

Tässä tällainen pieni apu perustusten valintaan ja niiden hintojen vertailuun. 

Hinnat sisältävät ALV24%  eli ovat kuluttajahintoja ja työt on laskettu 40€/h. Materiaalihinnat ovat nettirautakauppojen hintoja ja voivat tippua hyvän kilpailutuksen avulla 10-30% riippuen muiden hankintojen suuruudesta. 

Ratentamisen laatu

Laatu rakentamisessa on nykyisin kokoajan esillä mediassa ja kun kyse on rakennusalasta ihmisten yleinen kanta on että laatu on huonoa ja mitään ei tehdä hyvin. Lehdistä voi lukea lähes päivittäin kuinka huonosti asiat ovat ja miten kauheita taloja nykyisin rakennetaan. Ei ole siis mikään ihme miksi ihmisillä sellainen käsitys on, sillä harva on seurannut itse rakentamista läheltä ja nähnyt todellisuutta, mutta näkevät mediassa lähes joka päivä jotain negatiivista rakentamisesta.

Laatu on kuitenkin suurissa rakennusalanyrityksissä se ykkös prioriteetti nykyisin. Unohtamatta työturvallisuutta. Kaikki tietävät nykyisin että laatu on oltava kunnossa yrityksen menestymisen mahdollistamiseksi. Ihmiset ovat laatutietoisia ja osaavat vaatia laadukasta jälkeä ja lopputulosta. Nykyään tuntuukin, että kun yksi kohde eteläsuomessa menee pieleen joltain osin niin koko rakennusala tuomitaan huonosta laadusta.

Laatuun ja laadunsuunnitteluun käytetään nykyisin paljon aikaa ja vaivaa. Työmaalla suunnitellaan kaikki oleelliset työvaiheet ja opastetaan tekijät siihen. Kerrotaan heille laadun kriteerit ja tavoite lopputulos sekä teetetään mallityöt. Työt tarkistetaan ennen vastaanottoa ja hyväksytään kun haluttu laatu on saavutettu. Materiaaleina käytetään laadukkaita materiaaleja joilla päästään hyvään lopputulokseen.

Paljon puhutaan, että ulkomaalaisen työvoiman käyttö on syy huonoon laatuun. Näin ei kuitenkaan ole sillä laatuvaatimukset ovat samat kaikille ja työt tehdään niin kauan uudelleen, että laatuun on päästy. Pääurakoitsijan työnjohto valvoo töitä ja ohjaa laatua oikeaan suuntaan. Sama myös eri alojen aliurakoitsijoiden kanssa.

Tästä voisikin päätellä, että laatu on paljon kiinni työnjohdosta ja heidän käsityksestä laadusta. Työnjohtajatkaan eivät aina joka paikkaan ennätä, joten se asettaa vaatimuksia jokaisen työntekijän ammattiylpeydelle. Tehdään oma työ laadulkaasti eikä hyväksytä hutaistua lopputulosta.  Erityisesti laatuun vaikuttaa pääurakoitsijan omien työntekijöiden ammattiylpeys, aliurakoitsijoiden ohjaus ja lopputulosten tarkastaminen. Näihin pääsemiseen vaaditaan tietysti aikaa ja resursseja. Nyky kuivumisaika vaatimuksilla jo saadaan aiheutettua riittävästi aikaa, joka voidaan käyttää hyödyksi muuhun laadunvalvontaan.

Mielestäni rakentamisen laatu on jo kuitenkin todella hyvää ja median puuttuminen asiaan on vaikuttanut positiivisesti asiaan. Rakennukset ovat kuitenkin aina erilaisia ja jokainen on oma yksilönsä. Eri kohteita on aina tekemässä eri porukka ja hyvää rutiinia ei opita. Tämä lisää haasteita laadun kannalta ja lisää riskiä, että työmaat epäonnistuvat joskus.

Ryömintätilainen alapohja omakotitaloissa

Tuulettuva alapohja oli yleinen vanhoissa rintamamiestaloissa ja sen ikäkauden rakennuksissa. Tuulettuvia alapohjia on tehty myös myöhemmin esim. radon-ongelmallisille alueille. Puurakenteinen ryömintätila on hankala rakenne ja melko riskialtis. Ryömintätilaisten alapohjien korjaamisessa kannattaa erityisesti turvautua alan ammattilaiseen. Lisäeristäminen lisää alapohjan homehtumisriskiä, koska lämpötila siellä nousee. Vanhoissa ryömintätiloissa on usein myös jo valmiita ongelmia, kuten hoikat palkistot, jotka heikkenevät lahon seurauksena samalla alapohjan varmuus katoaa ja voi syntyä ongelmia värähtelyn suhteen. Erityisesti kesällä ryömintätilainen alapohja on ongelmallinen, koska viileä maaperä jäähdyttää sitä ja tuottaa tuuletustilaan kosteutta. Erityisesti lisäeristämisellä pystytään lisäämään kosteusvaurion riskiä rakenteessa. Talvella ongelmaa ei ole, sillä ilma on niin kylmää ja se ei sido itseensä tarpeeksi kosteutta, alapohja vuotaa vähän lämpöä jonka seurauksena alapohjan suhteellinen kosteus laskee. Kesäisin alapohjassa on normaalisti pari astetta viileämpää kuin ulkona tai rakennuksen sisätiloissa, mikäli ulkoilma on vielä kosteaa nousee alapohjassa suhteellinenkosteus todella korkeaksi. Tilanteen voisi parantaa, mikäli alapohjassa olisi lämmitys joka aktivoituisi, kun ulkoilma olisi kosteaa ja ryömintätilan lämpötila alhaisempi kuin ulkona. Myös noin 50mm eps-eriste tai 150mm kevytsoraa, laitettuna maatavasten pienentää vähän homehtumisriskiä. Mutta helpoiten siitä selviää, kun ei ryömintätiloissa käytä homehtuvia materiaaleja. Kuitenkin jos puuta käytetään on erittäin tärkeä, että palkiston pohjassa käytetään paksua tuulensuojalevyä ja että alapohja on ilmatiivis.

Ryömintätilaisia alapohjia ei siis kannata lähteä lisäeristämällä hakemaan säätöjä, sillä usein voidaan päätyä huonontamaan tilannetta entisestään ja lämmityksessä voitetut säästöt kuluvat nopeasti isoihin korjauksiin. Alapohja on myös riskialttein sen suhteen, että sieltä nousee helpoiten sisäilmaan kaikki ne haitalliset mikrobit.