Viime vuosina on ollut paljon mediassa keskustelua uusien talojen tiiveydestä ja energiamääräyksien kiritymisestä. Mielipiteet ovat jakautuneet kahteen ryhmään, toiset kannattavat erittäin tiiviitä rakennuksia ja toinen puolisko rakentamista luonnonmukaisemmista materiaaleista ja tekemällä rakenteista hengittäviä. Täytyy kuitenkin muistaa, että nyky määräysten mukaiset U arvot saavutetaan vasta erittäin paksuilla eristepaksuuksilla. Eristepaksuuksien kasvattaminen mineraalivillalla vaatii kuitenkin erittäin tiiviin höyrynsulun rakennuksen sisäpintaan. Mielellään 50mm syvyyteen sisäverhouslevyn pintaan jolloin sähkörasiat eivät vahingoita niitä. Vähintään 75% eristeestä tulee olla kuitenkin höyrynsulun ulkopuolella. Tällainen talo tarvitsee toimiakseen myös oikein säädetyn ja käytetyn ilmanvaihdon. Asuntoon luodaan alipaine ja hörynsulun huolellinen asennus ja tiiveys korostuu tässä. Mikäli höyrynsulkuun on jäänyt reikä, ilmanvaihdon luoma alipaine saa ilman virtaamaan seinärakenteen läpi höyrynsulun vuotokohdasta. Höyrynsulun reikä on ilmalle helpoin paikka kulkea sisälle ja pyrkiä tasapainoittamaan asunnon sisäilman ja ulkopuolen ilman paineeroa. Tämä reikäkohta on myös riski seinärakenteelle. Ilma jota ilmanvaihto siitä kohdasta imee on selvästi kylmempää ja usein myös kosteampaa kuin sisäilma. Ilmavirta kylmentää rakennetta ja täten suhteellinenkosteus nousee seinärakenteen sisällä ja saattaa saada aikaan rakenteessa mikrobivaurion. Höyrynsulku ei siis ole mikään turha. Usein tuntuukin, että omakotitalorakentajien mielessä on usein ajatus sen turhuudesta. Asentaminen ja saumojen teippaaminen jää toisarvoiseen asemaan ja unohtuu. Tässä omakotirakentajan tulisikin olla erityisen tarkka ja ennen seinien levytyksiä tarkastaa yhdessä vastaavan kanssa höyrynsulun tiiveys. Tässä vaiheessa on myös mahdollista teettää seinien tiiveysmittaus alan ammattilaisella. Omakotirakentajat eivät usein tiiveysmittauksia teetä, mutta kerrostalokohteissa mittaukset ovat arkipäivää ja jokainen talo mitataan, jotta rakennuksen tiiveydestä voidaan varmistua.
Pesuhuone tai sauna ulkoseinällä, tuottaa usein myös pientalorakentajalle ongelmia. Nimittäin, kuinka silloin varmistetaan seinärkenteiden tiiveys höyrynsulun ja vedeneristeen osalta, muttei saateta rakenetta vaaraan. Alustetaan tätä aluksi muutamalla perustiedolla. Rakenne ei saa olla kahden tiiviin pinnan välissä, eli puurunko ei saa olla kahden höyrynsulun välissä. Mikäli näin olisi muutaman vuoden päästä runkotolppaa sielä ei enään olisi, vaan pelkästään musta märäntynyt puu. Vedeneristeitä on myös kahden laisia. Toiset päästävät lävitse ilman ja vesihöyryn, muttei vettä. Toiset taas ovat täysin tiiviitä. Vedeneristeistä täytyy aina varmistua, ettei rakennetta tiivistetä kahden tiiviin pinnan väliin. Paras tapa toteuttaa pesuhuone ulkoseinälle on, että höyrynsulku on ulkoseinässä normaalisti. Pesuhuoneen seinä tehdään muuraamalla se esimerkiksi kalkkihiekkaharkosta. Jätetään höyrynsulkuun noin 20mm rako, jotta ilma voi kiertää harkon ja ulkoseinän välillä. Yhdistetään seinän höyrynsulku normaalisti kattoon tiiviiksi ja käsitellään harkon pinta normaalisti vedeneristeellä. Lasketaan pesuhuoneen katto noin 200mm. alaspäin ja laitetaan siihen höyrynsulkumuovi johon vedeneriste liitetään. Alapuolella kuva vähän selkeyttämässä pesuhuoneen rakennetta ulkoseinällä. Pesuhuoneen kohdalla katossa on tupla höyrynsulku 200mm ilmatilalla. Ilma pystyy kuitenkin kulkemaan sieltä toisiin huonetiloihin eikä täten aiheuta ongelmia. Märkätila on periaatteessa tiiviin talon sisälle rakennettu oma pieni tiivistila jossa ilma vaihdetaan koneellisesti. Tällalailla toteutettu pesuhuone on varmasti toimiva ja turvallinen. Samalla periaatteella sen voi toteuttaa myös keskelle taloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti