Omakotityömaalle vastaava työnjohtaja

Rakennushankkeeseen ryhtyvän eli tässä tapauksessa omakotitaloa itselleen rakennuttamaan alkaneen henkilön on hankittava hankkeeseen vastaava työnjohtaja. Vastaava työnjohtaja on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa.

Vastaavan työnjohtajan tehtävät ovat rakennustyön johtaminen ja viranomaisiin päin vastata sen suorittamisesta. Vastaava työnjohtaja vastaa, että hanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein. Suuremmissa kaupungeissa vastaavalta työnjohtajalta vaaditaan omakotitalotyömaalla työpanosta noin 100-200 tunnin verran koko projektin aikana. Arviolta tästä ajasta noin 100-150 tuntia työstä tapahtuu itse työmaalla tarkastuksien ja valvonnan yhteydessä. Loppuaika on rakennuttajan neuvontaa sekä kohteeseen liittyvää konttorityötä. Nykyisin rakennusvalvonta saattaa valvoa ja seurata vastaavan työnjohtajan työpanosta. Takavuosina oli melko normaali käytäntö, että tuttu rakennusmestari tai insinööri vain laittoi nimensä paperiin ja saattoi olla käymättä koko kohteessa rakennusaikana ollenkaan. Palkkioksi tästä heille saatettiin ostaa jokin tavallista parempi viinapullo. Tämä ei nykyään ole millään lailla suotavaa edes tutulle tai kaverille, sillä jos kohteesta myöhemmin löytyisi jokin selkeä virhe mikä olisi vältetty valvonnalla on vastaava työnjohtaja tästä suurissa ongelmissa.

Mikäli omakotitaloa rakennetaan siten, että päätoteutusvastuu on myyty jollekkin rakennusliikkeelle ja rakennusliikkeen puolesta projektiin nimetään vastaava työnjohtaja, on tällaisissa tapauksissa suositeltavaa palkata erikseen valvoja, joka pitää rakennuttajan puolia ja valvoo rakennusliikkeen toimintaa. Vastaava työnjohtaja on tällöin kuitenkin juridisesti vastuussa, mutta valvoja valvoo lähinnä laatua, raha-asioita sekä että sovitut työt tulee tehdyksi sovitulla tavalla.

Milloin vastaava työnjohtaja tulisi sitten palkata?

Mielestäni välittömästi rakentamispäätöksen synnyttyä. Mikäli rakentaminen on tarkoitus myydä pääurakkana rakennusliikkeelle on tässä vaiheessa valvojan / projektin vetäjän palkkaaminen kuitenkin suotavaa. Vastaava työnjohtaja tai valvoja pystyy osallistumaan apuna suunnitteluun ja auttamaan materiaali valinnoissa ja kertomaan niiden järkevyydestä. Arkkitehti tai sisustussuunnittelija toki ehdottaa ja suosittelee jotain materiaaleja mutta heidän näkemyksensä ei aina ole kovinkaan käytännönläheinen ja huollettavuus, kestävyys ja hintapuoli unohtuu heiltä usein kun edetään pelkkä ulkonäköasia edellä. Sisustussuunnittelijat / arkkitehdit ovat usein myös kytköksissä materiaalitoimittajiin ja saattavat täten suositella vain tiettyä toimittajaa vaikka vastaava tuote olisi muualta ostettaessa paremmin kilpailutettavissa. Mielestäni arkkitehdeille ja sisustussuunnittelijoille tulisikin antaa ohjeeksi piirtää itse kohde ja tehdä siihen esimerkiksi värityssuunnitelma josta jäteetään materiaali toimittajat ja tarkemmat tyypitykset pois. Tarvittaessa näitä voi sitten kysyä suunnittelijoilta mikäli niin haluaa. On siis tärkeää että rakennuttajaa on alusta saakka tukemassa henkilö joka tietää koko rakennuskaaren ja joka tekee töitä ainoastaan asiakkaalle suotuisalla tavalla.

Työturvallisuus omakotitalotyömaalla. Vastuu työturvallisuudesta on lähtökohtaisesti aina rakennusprojektiin ryhtyvällä. Rakennutaja voi sopimuksella nimetä jonkin muun henkilön toimimaan työturvallisuuskoordinaattorina esimerkiksi vastaavan työnjohtajan. Vastaava työnjohtaja ei kuitenkaan ole pienellä työmaalla päivittäin valvomassa turvallisuutta joten hän ei voi kaikkea valvoa. Täten onkin tärkeää sopia työturvallisuus asiat hyvissä ajoin. 

Sisämaalaukset.

Talon sisäpuolien maalaustyöt ovat melkein jokaiselle omatoimirakentajalle tai remontoijalle ehkä se tutuin ja helpoimpana pidetty työvaihe, mutta mitä siinä tulisi ottaa huomioon ennen töihin ryhtymistä. Tässä lyhyt muistilista ja ohje tähän ryhtyvälle.

Aluksi määritetään tietenkin kohde mikä on tarkoitus maalata. On järkevä rajata maalaustyöt esimerkiksi yhteen huoneeseen kerralla jotta tavarat saadaan mahdollisimman kauaksi maalattavasta kohteesta ja hyvä tila työnsuorittamiseen.

Rautakaupasta saat ilmaiseksi hakea väriliuskia joilla voit vertailla eri vaihtoehtoja. Mikäli tarkoitus on maalata samalla värillä kuin aikaisemmin ja et tiedä sävyä niin voit ottaa seinästä puukolla pienen palan vanhaa maalipintaa mukaan ja verrata väriä tähän. Rautakaupanmyyjiä kannattaa muutenkin käyttää hyväksi remontin edetessä sillä heillä on viimeisin tieto uusista tuotteista.

Seuraavaksi pitäisi hankkia materiaalit työnsuorittamiseen. Osta pari hyvää telasettiä, pensselisetti ja maalarinteippiä. Tärpätti tai asetoni on myös hyvä olla valmiina mikäli maalia joutuu myöhemmin putsaamaan jostain. Mikäli seinissä on koloja on ne tasoitettava ennen maalaustyötä. Osta näihin sopiva määrä tasoitetta sekä lasta tasoitteen levittämiseen. Myös hiomapaperi ja kiinnitysalusta sille ovat tärkeitä. Muista myös suojausmateriaalit. Viimeisenä muttei vähäisempänä tulee itse maali. Maalin valinnassa on tärkeä miettiä millaiselle rasitukselle se tulee. Yleensä halvin maali on todella heikko kulutuksen kannalta ja se ei kestä kovin hyvin pesua. Usein maalin nimessä esiintyvä lujuutta kuvaava lisänimi kertoo, että se on hyvin kulutusta kestävää. Esimerkkeinä näistä Luja tai Timantti. Ne ovat toki kalliimpia, mutta esimerkiksi talossa jossa on lapsia niin seinä tulee olemaan paljon pitkäikäisempi maalin osalta valittaessa parempi maali.

Itse työhön ryhdyttäessä:

Irroita jalkalistat tai teippaa ne huolellisesti maalarinteipillä. Teippaus on helpompi vaihtoehto mutta sen kanssa tulee olla huolellinen sillä huono teippaus päästää maalin teipin raoista listalle ja mikäs onkaan sen rumempaa sitten. Teippaa samalla lattiaan myös suojapahvi joka pitää lattiat puhtaina.

Teippaa valokatkaisimet ja pistorasiat jollet osaa irroittaa näitä turvallisesti. Muista kuitenkin katkaista virta asunnosta pääkatkaisimesta mikäli päätät yrittää näiden irroittamista. Myös sähkömiehen voi soittaa irroittamaan pistorasiat.

Tasoita pienet kolot tasoitteella, odota kuivumista ja hio pinta tasaiseksi kuivuttua. Toista tämä mikäli kolo ei täyttynyt kerrasta. Puhdista hiontapölyt seinästä ennen maalaustyötä. Puhdista myös suojaukset ettei telaan missään vaiheessa pääse likaa.

Maalaa ensiksi paikkakohdat kertaalleen ja anna maalin kuivua. Maalaa tämän jälkeen seinä mahdollisimman tasaisin pitkin vedoin alhaalta ylös suuntaisesti. Viimeistele pinta edeten koko seinä reunasta reunaan alhaalta ylös telalla nostaen. Näin saat varmasti tasaisen pinnan. Pinta joka näyttää tasaiselta maalin ollessa märkänä on sitä luultavasti myös kuivuttua. Anna maalin kuivua ja maalaa tarvittaessa uudelleen. Jotkut värit vaativat jopa kolme kertaisen maalauksen, että väri on täysin peittävä ja tasaisen näköinen.

Rakennuslupa ja sen hakeminen

Lähes kaikkeen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa tai muu viranomaisen hyväksyntä. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen tai laajentamiseen sekä myös käyttötarkoituksen olennaiseen muutokseen. Eräisiin vähäisiin rakennushankkeisiin voidaan hakea toimenpidelupa tai tehdä hankkeesta ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle.

Eli rakennuslupa tulee hakea aina, kun rakennetta muutetaan erilaiseksi, huoneen tai rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu. Yleensä pelkkien pintojen kunnostamiseen ei tarvita lupaa. Sen sijaan rakennuksen ulkopuolen pintojen muutokseen, mikäli ulkonäkö muuttuu, tarvitaan yleensä lupa.

Rakennusluvan myöntää

Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 

Rakennuslupa haetaan

Rakennuslupa tai toimenpidelupa haetaan kirjallisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupaa hakee rakennuspaikan haltija, joko omistaja tai hänen valtuuttamansa tai sitä vuokra- tai muun sopimuksen perusteella hallitseva. 

Naapurien kuuleminen

Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapureille.  Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.

Rakennuslupapäätös

Lupapäätös on annettava julkipanon jälkeen ja sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Lupapäätös toimitetaan hakijalle. Lupapäätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat sitä huomautuksessa tai erikseen pyytäneet.

Muutoksenhaku

Lupapäätökseen liitetään muutoksenhakua koskeva ohje eli valitusosoitus tai ohje oikaisukeinon käyttämisestä. Viimeisen muutoksenhakupäivän laskemisessa sovelletaan ns. määräaikalain (150/1930) säännöksiä.

Lupahakemukseen tarvittavat asiakirjat

Rakennuslupahakemus

Rakennusvalvontaviraston lomakkeelle, 1 kappaleena. Allekirjoittajana rakennuspaikan kaikki omistajat tai haltijat. Mikäli hakemuksen allekirjoittajana asiamies, eikä hakija itse, tulee hakemukseen liittää valtakirja.

 Piirustukset (pääpiirustukset)

Piirrustukset toimitetaan 3. sarjana, seläkkein nidottuina, päivättyinä ja pääsuunnittelijan allekirjoittamana. Pinta-alatiedot (RT 12-10277, SFS 5139) ja tilavuustiedot (RT 120.12, SFS 2460) mukaisesti. Asemapiirustus, mittakaavassa 1:200 tai 1:500. Pohjapiirustus toimtetaan 1:100 tai 1:50. Leikkauspiirustukset 1:100 tai 1:50 ja julkisivupiirustukset 1:100, materiaali ja värimerkintöineen ja hormipiirustus 1:20 mittakaavassa.

Rakennuspaikan omistus- tai hallintaoikeusselvitys

Rakennuspaikan omistus- tai hallintoselvitykseksi tarvitaan: oikeaksi todistettu jäljennös vuokrasopimuksesta tai oikeaksi todistettu jäljennös kauppakirjasta tai jäljennös lainhuutopöytäkirjasta tai lainhuutotodistuksesta.

 Tilastolomakkeet (RH -lomake)

RH 1 Rakennushankeilmoitus, Jokaisesta rakennuksesta erikseen, päärakennus autotallista ja muista rakennuksista. RH 2 Asuinhuoneistolomake, se täytetään, mikäli hanke sisältää enemmän kuin yhden asunnon. Muutostyön yhteydessä, mikäli asunnon pinta-ala tai huoneluku muuttuu, vanha asunto esitetään poistona ja uusi lisäyksenä. RK 9 Poistumislomake, Poistuvasta, purettavasta rakennuksesta on täytettävä erillinen poistumislomake.

 Energiaselvitys (RkMk D3, kohta 4.1)

Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus RakMk D3 kohdan 2.2 mukaan. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho RakMk D2:n mukaan. Rakennuksen lämmitysteho RakMk D3 kohtien 2.4 ja 2.5 mukaan. Arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta RakMk D3 kohdan 2.8 mukaan ja tarvittaessa jäähdytysteho. Energiankulutus RakMk kohdan 2.9 mukaan. Rakennuksen energiatodistus (laki 487/2007).

Vastaava työnjohtaja 

Rakennustöiden vastaavan työnjohtajan ja 
KVV -työnjohtajan hyväksyttämisen hakulomakkeet kahtena kappaleena. Hyväksyminen on haettava ennen kyseisten töiden aloittamista.

 Selvitys naapureille tiedottamisesta

Rakennuslupahakemuksen toimittamisesta viranomaiskäsittelyyn on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tiedotettava naapureille. Naapureiden allekirjoittama naapuritiedotuslomake liitetään lupahakemukseen.

 Selvitys naapurien kuulemisesta (suostumus)

Jos asemakaava-alueella rakentamisessa poiketaan asemakaavasta (esim. rakennusoikeuden ylitys), tulee tällöin liittää hakemukseen naapurien allekirjoittama kuulemislomake.

Töiden aloitus, luvan lainvoimaisuus

Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslupapäätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen. Päätöksestä on 14 päivän valitusaika. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontavirastoon. Hakemuksesta (yleensä vakuutta vastaan) voidaan rakennustyö aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

Luvan voimassaoloaika

Rakennusluvan mukaiset työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa luvan antamisesta. Luvan voimassaoloajalle voidaan hakea pidennystä sekä työn aloittamisen että työn loppuunsaattamisen osalta. Pidennystä haetaan luvan voimassaoloaikana.

Kaupunkien välinen vaihtelu

Melkein jokaisella kaupungilla tai kunnalla on lisäksi myös omia ohjeita ja vaatimuksia rakennusluvalle. Ainakin suurimmilla kaupungeilla on olemassa oma pientaloohjeensa, mitä lukemalla saa erittäin hyvän käsityksen vaadittavista suunnitelmista ja suunnitelmien esittämistavasta. Varsinkin, mikäli arkkitehti tai rakennussuunnittelija on aikaisemmin suunnitellut eri puolella suomea, saattaa hänellekkin tulla yllätyksenä, mitä kyseinen rakennusvalvonta vaatii. Siksi on tärkeä jo suunnittelun alkuvaiheessa selvittää rakennusvalvonnan vaatimukset. Tähän prosessiin onkin hyvä ottaa avuksi ammattilainen jo projektin alku vaiheessa. 

Hirsitalon lisäeristäminen

 Tässä vertailu hirsitalon lisäeristämisestä 4. eri tavalla. Olosuhteet ovat aika radikalit eli samat kuin alapuolella toisessa kirjoituksessa, jossa verrattiin uutta puurakennetta. RH sisällä 70, +21c, ulkona +5c ja RH 90. Todellisuudessa talon sisälle ei pitäisi antaa näin korkeiden kosteuksien nousta. Nämä eivät ole ohjeita eivätkä oikeita tapoja tehdä hirsitalon lisäeristystä, vaan tämä on ainoastaan laskelma, kuinka erillälailla tehdyt eristykset vaikuttavat hirren kosteustoimintaan. Lähtökohtaisesti hirsitalon lisäeristys tulisi tehdä aina ulkopuolelle. Sisäpuolen eristämisella aiheutetaan ongelmia ja menetetään hirren ominaisuudet. Kuten hengittävyys ja massiivisuuden vaikutukset lämmön varaamiseen.

Ensimmäisessä ulkopintaan laitetaan 50mm tuulensuojavilla, toisessa vaihtoehdossa sisäpintaan 30mm uretaanilevy ja kolmannessa vaihtoehdossa sisäpintaan 50mm villa ja höyrynsulku hirren ja villan väliin. Neljännessä kohdassa vielä kaavio rakenteesta jossa ei olisi höyrynsulkua, mutta on villa sisäpinnassa.

Ensimmäisessä kohdassa lisäeristys tehtiin siis 50mm paksuisessa tuulensuojavillalla. Rakenteessa ei näyttäisi olevan ongelmia ja se on hirrelle turvallinen ratkaisu. 3-2 kohta on tässä hirsi ja 1-2 on tuulensuojavilla. Kosteus kasvaa vasta villan ulkoreunassa korkeaksi. Tämä on eristystavoista ainoa suositeltava ja täysin turvallinen.

Toisessa kuvaajassa näkyy kuinka rakenteesen vaikuttaa 30mm paksuinen uretaanieriste sisäpintaan. 3-4 on uretaani ja 2-3 hirsi. Ilman mitään eristystä tällaisessa ilmastossa hirren ulkopinnassa olisi RH 91, Nyt uretaani kylmentää vähän hirttä joten RH nousee siinä vähän korkeammaksi. Hirressä on kuitenkin RH 87 nyt sisäpinnassakin. Uretaani on niin hyvin lämpöäeristävää, että se pudottaa lämpötilaa hirrenpinnassa todella kovasti. Tämä on kuitenkin mahdollinen vaihtoehto, mikäli talossa on koneellinenilmanvaihto, jolla suhteellinenkosteus sisätiloissa pystytään pitämään 50%:ssa. Tällöin hirren sisäpinnassa olisi noin 67% suhteellinenkosteus, mikä on vielä turvallisella alueella. 

Kolmannessa kohdassa sisäpuolelle tehdään 50mm lisäeristys ja laitetaan höyrynsulku hirren ja villan väliin. 4-5 on villa, 3-4 höyrynsulku ja 2-3 on hirsi. Tästä huomataan, että höyrynsulun sisäpintaan muodostuu vettä, mutta hirsi pysyy kuitenkin 67% suhteellisessakosteudessa, mikä on ihan hyvä. Ilmanvaihdolla pidettäessä RH sisällä 50%, muovin sisäpinnassa olisi 75%, mikä olisi myös vielä ihan toimiva. Muovin olisi kuitenkin turvallisin olla ihan sisäpinnassa, sisäverhouslevyn pinnassa. Hirren ulkopinta on kuitenkin vielä vähän huonommassa tilassa kuin uretaanilevyn kanssa.  

Neljännessä kohdassa hirsitaloon laitetaan pelkästään 50mm villaa sisäpintaan. Huomaatte suhteellisen kosteuden nousevan 105% hirren ja villan liitoskohdassa. Hirsi on käytännössä tekemisissä veden kanssa ja tämä on rakenteelle erittäin huono. Homekasvu on tässä rakenteessa väistämätöntä ja talo on pilalla hetkessä. Tämä korostaa hyvin höyrynsulun tärkeyttä varsinkin, kun aletaan eristämään taloa sisältä päin mineraalivillalla.

Näistä vaihtoehdoista ainoa suositeltava vaihtoehto on ehdotomasti numero 1. Se on turvallisin ja helppo asentaa sekä suositeltavissa hirsirakennuksiin kun lisäeristystä kaivataan. Kuitenkin jos sisäpinnat on tarkoitus uusia täydellisesti ja ulkoverhous on hyvässä kunnossa, on uretaani eristys vaihtoehto ilmanvaihdon kanssa. Uretaanilla eristäminen vaatii kuitenkin huolellisen suunnittelun ja tarkastelun sopiiko se juuri sinun kohteeseesi. Sitä ei voi suositella yleisesti jokaiseen taloon toisin kuin ulkopuolen eristystä. Hinnaltaan vaihtoehdoissa ei ole suurta eroa. Eristeet ja sen asentaminen maksaa suunnilleen saman ja maksaa itsensä takaisin suunnilleen samaan aikaan eristys kykynsä ansiosta. Pinnoitteet ja pintamateriaalit sitten tekevät hintaan eroja sekä muut korjaukset.

Rakennuksen hintaan vaikuttaminen

Rakennushankkeessa säätäminen on asia, jota useat rakentamaan alkavat miettivät. Mitkä ovat asioita joista pystyy ja kannattaa säästää?

Asia millä tehdään omakotitaloon suuret hintavaihtelut ovat sisustusmateriaalit. Nämä eivät välttämättä näy jälleenmyynti hinnassa, mutta rakentajan kukkarossa ne tuntuvat. Pintamateriaalien hintaero on valtava ja samanlaisen ja samat edelytykset täyttävän tuotteen voi löytää jostain kolminkertaisella hinnalla kuin vastaavan halvemman. Valitse siis tarkoin materiaalisi. Halvinta en suosittele juurikaan ostamaan, mutta liikaa on turha maksaa.

Talotekniikka ja erikoislaitteet. Niihin saa kulumaan suuria summia jo pidettäessä ne ihan normaaleissa laitteissa. Talotekniikkaa valittaessa kannattaa olla tarkkana, niiden energiankulutuksesta ja esimerkiksi lämmöntalteenottokoneen kyvystä ottaa lämpöä talteen. Näillä tehdään käytössä suuria säästöjä. Myös turhia "hifistely" -laitteita kannattaa välttää, sillä ne nostavat hintaa huomaamatta todella korkeaksi. Talotekniikka kannattaa valita oman tarpeen mukaan kuitenkin. Tässäkään ei kannata alkaa säästämän sellaisissa asioissa, jotka sitten tulevaisuudessa jälkeenpäin haluaa taloonsa asentaa.

Liiallien eristäminen on tämän hetkisillä energian hinnoilla turhaa. Nykyisin käytettyjen eristysmäärien kasvattaminen ei enään kannata, sillä ne eivät maksa itseään takaisin ikinä. Lisäksi se on vaarallista rakenteelle. Myös esimerkiksi XPS eristeiden käyttäminen perustuksissa ja alapohjassa EPS eristeiden sijaan on turhaa, sillä eristyskyky ei näissä paikoissa ole niin tärkeä ja paljoa parempi, että se kannattaisi.

Talon malli vaikuttaa hintaan paljon. niin rakennusaikana kuin käytössäkin. Talo on kannattavinta rakentaa kahteen kerrokseen ja tehdä siitä mahdollisimman neliskanttinen. Välttää turhia nurkkia ja isoja ikkunoita. Tällä energiaa säästetään paljon ja rakennuskustannuksetkin tippuvat. Kuitenkin talosta kannattaa tehdä viihtyisä ja edustavan näköinen. Rumaa laatikkotaloa on vaikea myydä eteenpäin, joten kokonaisuutena energiapihi talo ei välttämättä ole se paras.

Paljon hintaan vaikuttaa myös se mitä teet itse. Rakenna itse siis kaikki mitä osaat ja pystyt. Siivoa ja pidä tontti järjestyksessä. Hanki tavarat ajoissa ja huolehdi, että työt etenemät. Näillä pystyy vaikuttamaan hintaan myös kohtuullisesti.

Älä säästä koskaan perustuksien pohjan ja perustusten teosta, työnjohdosta ja suunnittelusta, lämmöntalteenotosta ja hyvästä lämmitysjärjestelmästä. Mutta älä näihinkään kaikkein kalleinta vaihtoehtoa ota.

Kokonaisuudessaan rakentamisessa säästäminen on hankala ja erittäin vaikea asia. Moni asia vaikuttaa useaan asiaan eteenpäin. Jos teet jonkun huonosti tai halvalla se saattaa tulla eteen seuraavassa paikassa. Hyvä keskitie on rakentamisessa ehkä kaikkein varmin ja turvallisin.

Puurunkoisen talon kosteuskäyttäytyminen

Tässä kirjoituksessa on tarkoitus tarkastella Puurunkoisen omakotitalon rakenteen sisäistä kosteuskäyttäytymistä. Rakenteena on sisältä ulos-> 13mm kipsilevy, (50mm. testataan puuta ristiin ja pystyyn), höyrynsulkumuovi, 150mm villa ja runkotolppa, tarkastellaan molempia kohtia. Sekä tuulensuojavilla 50mm, tarkastellaan myös kuinka vaikuttaa, jos käytetään ohuemaa tuulensuojalevyä. Olosuhteet tarkastelu hetkellä on: ulkolämpötila 5c ja RH 90, sisällä 21c ja RH 70.

Ensiksi kohta jossa rakenne on, villa-villa-tuulensuojavilla. 5-sisäilma, välillä kipsilevy ei juuri pudota lämpötilaa eikä kosteutta rakenteessa. 4-5, 50mm villa pudottaa lämpötilaa, mutta ei vielä kosteutta, joten RH nousee 82% ennen höyrynsulku. 3-4 välillä höyrynsulku ei pudota lämpötilaa, mutta laskee kosteutta 40%:n. 2-3 kohdassa 150mm villa pudottaa lämpötilaa nopeasti rakenteessa. Samalla kosteus nousee 75%. 1-2 kohdassa tuulensuojavilla pudottaa lämpöä vielä lisää, ja samalla RH nousee lähelle ulkoilman kosteutta.

Seuraavassa taulukossa rakenne on, puu-puu-tuulensuojavilla. Eli sisäpuolen lisäkoolaus on tehty pystyyn, tai se on kohdasta jossa ristiinkoolaus risteää. Sisäpuolen puu kohta johtaa lämpöä sisältä rakenteen sisälle, joten RH ei pääse nousemaan niin korkeaksi. 

Tässä on rakenne johon on tehty sisäpuolelle ristiinkoolaus ja tarkastelu on tehty puun kohdalta. Näette, että höyrynsulkua ennen kosteus nousee todella korkeaksi puun kohdalla. Rakenne olisi riskialtis siis runkotolppien välillä jossa vaakakoolaus kulkee. RH on 94% eli vähän olosuhteiden pahentuessa sinne tiivistyisi vettä. Tämä on jo mys reilusti yli kosteudesta jossa homeen kasvu alkaa ja mahdollistuu. Olosuhteiden pahentuessa veden tiivistyessä höyrynsulun pintaan se valuu alas ja jää ristiinkoolauksen päälle. Ristiinkoolausta ei siis tulisi käyttää enään paksuilla rakenteilla. Silloin ainakin eristeet pitäisi jättää siitä pois, mutta parempi vaihtoehto on tehdä lisäeristys pystyyn.

Viimeisessä kuvassa on sama rakenne kuin ylimpänä, mutta tuulensuojana on käytetty 12mm tuulensuojalevyä. Näette miten se vaikuttaa heti suhteelliseenkosteuteen ennen höyrynsulkua sekä runkotolppien ulkopinnassa. Näette myös miten punainen ja sininen käyrä risteävät jo kohdassa 2. Muissa kuvissa sen tapahtuessa 1 kohdassa. Tämä kuvaa sitä, että rakenteessa riskikohta on paljon syvemmällä kuin muilla rakenteilla. Muilla rakenteilla se nouseekin korkeaksi vasta tuulensuojavillan puolessa välissä. Tämäkään ei mitään haittaa sillä villa kestää kosteutta eikä homehdu ja pystyy kuivamaan hyvin ulospäin, kun julkisivun tuuletus vain on kunnossa.

Tämän takia ulkopintaan on tärkeä saada paksu lämmöneriste. Mikä myös kuivaa hyvin ulospäin. Samalla näette höyrynsulun tärkeyden. Näette kuinka paljon se pudottaa suhteellistakosteutta rakenteessa. Se tulisi myös saada madollisimman lähelle sisäpintaa, mutta sähkörasioiden takia on suositeltavaa laittaa se 50mm rakenteen sisään. Tämän esimerkin laskelmat on laskettu säätilassa jollaisia mahtuu todella paljon suomen syksyyn ja kevääseen. Onneksi tilanne paranee talvella, suhteellisenkosteuden laskiessa, sekä kesäisin kuivina päivinä. 

Omakotitalon lämmitystavan valinta.

Yleisimpiä suomessa käytettyjä lämmitystapoja on suorasähkölämmitys, maalämpö, kaukolämpö tai omalla kattillalla, jota lämmitetään öljyllä, turpeella tai hakkeella. Myös takoilla ja leivinuuneilla lämmitetään, mutta se ei nykyisin ole pääasiallinen lämmitystapa.

Lämmitystavan valintaan vaikuttaa nykyisin uudet energiamääräykset. Ja käyttöön tullut E -luku. E -luku tulee kun ostoenergia kerrotaan energiamuodon kertoimella. Fossiiliset =1. Sähkö = 1,7. Kaukolämpö = 0,7 ja uusiutuvat = 0,5. 

Noin 150m2 kokoisen omakotitalon lämmitystarve vuodessa voisi olla noin 10 000kWh. Talo on hyvä matalaenergiatalo.

Eli yhden 10 000 kWh lämmittäminen eri lämmitysmuodoilla näyttäisi E -luvun kannalta seuraavalta.

Suorasähkö = 10 000 kwh sähköpattereilla, hyötysuhde 100% X energiakerroin 1,7 = 17000 kWha

Maalämpö = Lattialämmitys, hyötysuhde 80% =12500 kWh X Lämpöpumppu hyötysuhde 3 =4167 kWh X Käytettävä sähkö 1,7 = 7083 kWha

Kaukolämpö = Lattialämmitys 80% =12500kWh X kaukolämpö hyötysuhde 95% =13158 kWh X kaukolämmön kerroin 0,7 =  9210,5 kWha

Uusien määräysten mukaan  siis 150 m2 suuruinen matalaenergiatalo olisi mahdotonta tehdä pelkästään suorallasähkölämmityksellä. Alapuolella taulukosta nähdään, että 150m2 kohdalla kWh/m2 saa olla noin 160. 10 000 kWha: n mukaan, kun otetaan vielä kaikki muut sähkölaitteet ja käyttöveden lämmitys voidaan energiatarve nostaa 15 000 kWha :n ja kertoa 1,7 llä. Saadaan 25500/150m2 = 170. Eli emme saisi edes lupaa käyttää pelkkää sähkölämmitystä uudessa omakotitalossa.

Tämä asettaa vaatimuksia entistä enemmän energiamuodon valinnalle. Käytännössä se kieltää suurien talojen lämmittämisen pelkästään sähköllä. Pienissä taloissa asiaa on kuitenkin helpotettu. 

Maalämpö voittaa siis tarkastelun ainakin E-luvun osalta. 

Kuinka sitten maalämmön ja kaukolämmön välillä. Nämä ovat luultavasti ne todennäköisimmät vaihtoehdot lämmitystavalle.

Laskennassa käytetyt hinnat.

Kaukolämpö: Lämmönsiirrin 4000€, Liittymismaksu 5000€, Asennus 2000€, muut tarvikkeet 500€ yht  11500€.

Maalämpö : Maalämpöpumppu 8000€, Asennus porakaivoon, 6000€, Asennus 3000€ ja muut tarvikkeet 800€ yht 17800€. 

Yläpuolen taulukoissa tarkastelu ajanjaksona on 20 -vuotta. Määlämpö tulee pitkässä juoksussa kaukolämpöä edullisemmaksi. Alemmassa taulukossa ei ole koron vaikutusta huomioitu. Mikäli tämä huomioitaisiin maksaisi maalämpö itsensä takaisin vielä vähän nopeammin. 

Nopea yhteenveto voisi olla, että 10-vuoden tarkastelujakson aikana molemmat maksavat saman verran. Maalämpö alkaa tulemaan halvemmaksi tämän jälkeen. Netistä löysin myös toisen laskelman, jossa oli tulokseksi saatu, kun korotkin huomioitiin että 6-vuoden päästä maalämpö alkaisi tulemaan halvemmaksi.