Puurunkoisen talon kosteuskäyttäytyminen

Tässä kirjoituksessa on tarkoitus tarkastella Puurunkoisen omakotitalon rakenteen sisäistä kosteuskäyttäytymistä. Rakenteena on sisältä ulos-> 13mm kipsilevy, (50mm. testataan puuta ristiin ja pystyyn), höyrynsulkumuovi, 150mm villa ja runkotolppa, tarkastellaan molempia kohtia. Sekä tuulensuojavilla 50mm, tarkastellaan myös kuinka vaikuttaa, jos käytetään ohuemaa tuulensuojalevyä. Olosuhteet tarkastelu hetkellä on: ulkolämpötila 5c ja RH 90, sisällä 21c ja RH 70.

Ensiksi kohta jossa rakenne on, villa-villa-tuulensuojavilla. 5-sisäilma, välillä kipsilevy ei juuri pudota lämpötilaa eikä kosteutta rakenteessa. 4-5, 50mm villa pudottaa lämpötilaa, mutta ei vielä kosteutta, joten RH nousee 82% ennen höyrynsulku. 3-4 välillä höyrynsulku ei pudota lämpötilaa, mutta laskee kosteutta 40%:n. 2-3 kohdassa 150mm villa pudottaa lämpötilaa nopeasti rakenteessa. Samalla kosteus nousee 75%. 1-2 kohdassa tuulensuojavilla pudottaa lämpöä vielä lisää, ja samalla RH nousee lähelle ulkoilman kosteutta.

Seuraavassa taulukossa rakenne on, puu-puu-tuulensuojavilla. Eli sisäpuolen lisäkoolaus on tehty pystyyn, tai se on kohdasta jossa ristiinkoolaus risteää. Sisäpuolen puu kohta johtaa lämpöä sisältä rakenteen sisälle, joten RH ei pääse nousemaan niin korkeaksi. 

Tässä on rakenne johon on tehty sisäpuolelle ristiinkoolaus ja tarkastelu on tehty puun kohdalta. Näette, että höyrynsulkua ennen kosteus nousee todella korkeaksi puun kohdalla. Rakenne olisi riskialtis siis runkotolppien välillä jossa vaakakoolaus kulkee. RH on 94% eli vähän olosuhteiden pahentuessa sinne tiivistyisi vettä. Tämä on jo mys reilusti yli kosteudesta jossa homeen kasvu alkaa ja mahdollistuu. Olosuhteiden pahentuessa veden tiivistyessä höyrynsulun pintaan se valuu alas ja jää ristiinkoolauksen päälle. Ristiinkoolausta ei siis tulisi käyttää enään paksuilla rakenteilla. Silloin ainakin eristeet pitäisi jättää siitä pois, mutta parempi vaihtoehto on tehdä lisäeristys pystyyn.

Viimeisessä kuvassa on sama rakenne kuin ylimpänä, mutta tuulensuojana on käytetty 12mm tuulensuojalevyä. Näette miten se vaikuttaa heti suhteelliseenkosteuteen ennen höyrynsulkua sekä runkotolppien ulkopinnassa. Näette myös miten punainen ja sininen käyrä risteävät jo kohdassa 2. Muissa kuvissa sen tapahtuessa 1 kohdassa. Tämä kuvaa sitä, että rakenteessa riskikohta on paljon syvemmällä kuin muilla rakenteilla. Muilla rakenteilla se nouseekin korkeaksi vasta tuulensuojavillan puolessa välissä. Tämäkään ei mitään haittaa sillä villa kestää kosteutta eikä homehdu ja pystyy kuivamaan hyvin ulospäin, kun julkisivun tuuletus vain on kunnossa.

Tämän takia ulkopintaan on tärkeä saada paksu lämmöneriste. Mikä myös kuivaa hyvin ulospäin. Samalla näette höyrynsulun tärkeyden. Näette kuinka paljon se pudottaa suhteellistakosteutta rakenteessa. Se tulisi myös saada madollisimman lähelle sisäpintaa, mutta sähkörasioiden takia on suositeltavaa laittaa se 50mm rakenteen sisään. Tämän esimerkin laskelmat on laskettu säätilassa jollaisia mahtuu todella paljon suomen syksyyn ja kevääseen. Onneksi tilanne paranee talvella, suhteellisenkosteuden laskiessa, sekä kesäisin kuivina päivinä.